Suomella on mahdollisuus nousta naisurheilun edelläkävijämaaksi. Se vaatii yhteisen tilannekuvan lisäksi tavoitteita, tutkimusta ja päätöksiä. Suomen Naisurheilu ry oli mukana rakentamassa eduskunnassa 1. lokakuuta järjestettyä miniseminaaria yhdessä Eduskunnan liikuntaverkoston, Hanna Kososen, Pauli Kiurun ja Jumppatyttöjen kanssa. Tilaisuus johti yli puoluerajojen yhteiseen ehdotukseen kansallisesta naisurheiluohjelmasta.
Kun naisurheilusta puhutaan, keskustelu jää helposti näkyvyyteen, resursseihin tai yksittäisiin tasa-arvokysymyksiin. Eduskunnan miniseminaarissa näkökulma haluttiin avata laajemmaksi. Miten historia näkyy tämän päivän urheilurakenteissa, mitä naisten urheilusta tiedetään tutkimuksen perusteella, missä tietoa edelleen puuttuu ja millainen taloudellinen mahdollisuus naisurheilun kasvuun liittyy?
Eduskunnan liikuntaneuvoston miniseminaari: Naisurheilun seuraava kasvuaskel: miksi naisurheilu tarvitsee oman toimintamallinsa?
Aamupäivän aikana samaan keskusteluun tuotiin historia, tutkimus, yhteiskunta, markkina, media ja politiikka. Tarkoituksena ei ollut ainoastaan kuvata nykytilaa, vaan kysyä, mitä Suomessa pitäisi tehdä seuraavaksi. Keskustelu johti konkreettiseen lopputulokseen.
Miniseminaarin yksi keskeinen tavoite oli tuoda samaan keskusteluun politiikka, tutkimus, urheilu, media ja yritysmaailma.
Yhteinen ehdotus yli puoluerajojen
Eduskunnan liikuntaverkoston kansanedustajat esittävät Suomeen kansallista naisurheiluohjelmaa, jonka tavoitteet vuoteen 2035 määriteltäisiin parlamentaarisesti.
Ehdotuksessa nostetaan esiin naisen terveyttä ja fysiologiaa urheilijana koskevan tutkimuksen lisääminen ja kansallisten ohjeistusten rakentaminen, valtionavustuskriteerien tarkastelu sekä urheilun rakenteiden arviointi sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Kannanoton allekirjoittivat Hanna Kosonen (kesk.), Pauli Kiuru (kok.), Ritva ”Kike” Elomaa (ps.), Helena Marttila (sd.), Tiina Elo (vihr.), Timo Furuholm (vas.) ja Mikko Ollikainen (RKP).
Liikuntaverkoston puheenjohtaja Hanna Kosonen korosti seminaarin jälkeen, ettei yhden tilaisuuden tarkoitus ollut päättää keskustelua vaan käynnistää työ.
”Tämä oli vasta alku. Ilmiön esilletuomisesta ja rakenteiden korjaamisesta täytyy tehdä monen monta tekoa. Seuraavia jo suunnitellaan.”
Miniseminaarissa tarkasteltiin myös sitä, miten naisurheilun historia näkyy edelleen tämän päivän rakenteissa. Kuvassa Kalle Rantala.
Mitä tiedämme naisurheilijasta ja mitä emme?
TAHTO-urheilumuseon museopäällikkö Kalle Rantala avasi naisurheilun historiaa. Jumppatyttöjen Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki puolestaan puhuivat naisurheilun sokeista pisteistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomen Naisurheilu ry:n hallituksen jäsen Anne Mäkinen nosti keskusteluun tutkimuksen.
Mäkisellä on poikkeuksellisen laaja näkökulma aiheeseen. Hän on entinen huippupelaaja, joka pelasi 118 A-maaottelua ja valittiin vuoden 2005 EM-turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Pelaajauransa jälkeen hän on työskennellyt valmennuksen ja urheilujohtamisen parissa ja toiminut muun muassa urheilutoimenjohtajana Pohjoismaiden suurimpiin urheiluseuroihin kuuluvassa AIK:ssa.
Viime vuosina Mäkinen on perehtynyt myös naisurheilijoita koskevaan tutkimukseen ja johtanut muun muassa urheilijoiden kuukautiskiertoa käsittelevää tutkimustyötä. Eduskunnassa hänen puheenvuoronsa oli perustavanlaatuinen: mitä naisten urheilusta oikeastaan tiedämme?
Kun tietoa naisen fysiologiasta, terveydestä ja harjoittelusta ei ole riittävästi, puute näkyy väistämättä myös valmennuksessa, terveydenhuollossa, kuormituksen seurannassa ja urheilijoita koskevissa päätöksissä.
Tutkimusvaje vaikuttaa suoraan siihen, millaiseen tietoon suomalaisessa urheilussa valmennus, harjoittelu, terveydenhuolto ja urheilijoita koskevat ratkaisut perustuvat.
Naisurheilu on myös kasvava markkina
Suomen Naisurheilu ry:n puheenjohtaja Teemu Karhu lähestyi aihetta markkinan näkökulmasta.
Karhu tuntee naisurheilun myös yritysmaailman kautta. Hänen yrityksensä BearIT on ollut Kansallisen Liigan merkittävä yhteistyökumppani, joten näkemys naisurheilun kaupallisesta kehityksestä perustuu myös käytännön kokemukseen kumppanuuksista.
Karhun puheenvuorossa korostui erityisesti joukkuepalloilun käyttämätön potentiaali. Naisurheilun kasvussa ei ole kyse vain siitä, kuinka nykyiset urheilun eurot jaetaan. Kasvavat yleisöt, uudet kumppanuudet, laadukkaammat tapahtumat, mediatuotteet ja vahvemmat sarjat voivat synnyttää kokonaan uutta markkinaa.
Tutkimus, politiikka, media ja markkina samaan keskusteluun
Seminaarin kommenttipuheenvuorot pitivät liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala sekä Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen.
Puolueiden näkökulmia keskusteluun toivat Pauli Kiuru, Ritva Elomaa, Helena Marttila, Tiina Elo, Timo Furuholm ja Mikko Ollikainen.
Miniseminaarin sisältöä oli yhdessä Hanna Kososen kanssa suunnittelemassa myös Suomen Naisurheilu ry:n toiminnanjohtaja Maiju Ruotsalainen.
Tilaisuuden rakentamisessa lähtökohtana oli saada samaan huoneeseen näkökulmia, jotka naisurheilusta käytävässä keskustelussa jäävät usein erilleen. Tutkimus ei yksin muuta rakenteita. Politiikka ei yksin rakenna kasvavaa markkinaa. Media ei yksin ratkaise urheilijoiden arkea. Eikä yksittäinen seura tai lajiliitto pysty muuttamaan koko järjestelmää.
Tarvitaan yhteinen suunta.
Suomella on osaamista, tutkimusta, vahvoja seuroja ja pitkä tasa-arvotyön historia. Samaan aikaan naisurheilu kehittyy maailmalla nopeasti ja maiden väliset erot kasvavat.
Edelläkävijäksi ei tulla sillä, että odotetaan kehityksen tapahtuvan itsestään. Tarvitaan tietoa siitä, missä olemme nyt, yhteisiä tavoitteita siitä, mihin haluamme päästä ja päätöksiä siitä, miten sinne mennään.
Juuri tähän työhön Suomen Naisurheilu ry on perustettu: kokoamaan tietoa ja ihmisiä, nostamaan esiin naisurheilun omia kysymyksiä ja rakentamaan ratkaisuja tutkimuksen, urheilun, yhteiskunnan ja talouden rajapinnoille.
Eduskunnan miniseminaari oli yksi askel. Ehdotus kansallisesta naisurheiluohjelmasta tekee seuraavasta jo konkreettisemman.
Liity Suomen Naisurheilu ry:n jäseneksi ja ole muutoksessa mukana »
