Naisten jalkapallon seuraava vallankumous

Yksi maailman nopeimmin kasvavista urheiluilmiöistä tällä hetkellä on naisten jalkapallo. Sen ympärille rakentuu parhaillaan kokonaan uusi urheilukulttuuri, uusi yleisö ja uusi liiketoimintamarkkina.

Kilpailun ytimessä on kysymys: kuka ymmärtää ensimmäisenä, mitä se oikeastaan on?

Teksti: Maiju Ruotsalainen

Kuvituksessa on käytetty tekoälyä

Naiset ovat pelanneet jalkapalloa yli sadan vuoden ajan. Jo 1920-luvulla Englannissa Dick, Kerr Ladies -joukkue keräsi kymmeniä tuhansia katsojia stadioneille. Sitten Englannin jalkapalloliitto kielsi naisten jalkapallon pelaamisen liiton kentillä lähes 50 vuodeksi.

Se kertoo paljon.

Ongelma oli se, että naisille rakentui näkyvyyttä, yleisöä ja valtaa urheilussa.

Sama ilmiö on toistunut läpi historian. Naisurheilu ei ole puuttunut urheilusta, mutta se on puuttunut investoinneista, rakenteista, mediasta ja päätöksenteosta.

Siksi nykyinen kasvu on niin merkittävä.

Nyt rakennetaan jotain täysin uutta

Pitkään naisjalkapalloa arvioitiin vain suhteessa miesten peliin. Vertailu on ollut jatkuvaa. Katsojaluvut, nopeus, fyysisyys, palkat, tunnelma ja markkina-arvo. Ikään kuin naisjalkapallon pitäisi todistaa oikeutuksensa kopioimalla miesten urheilua.

Mutta maailman suurimmat toimijat eivät enää ajattele näin.

Yksi näkyvimmistä suunnanmuuttajista on Yhdysvaltojen naisten maajoukkueen päävalmentaja Emma Hayes. Hän on puhunut vuosia siitä, kuinka naisurheilun suurin virhe on ollut yrittää rakentaa “naisten versiota miesten urheilusta”.

Hänen mukaansa naisurheilun todellinen potentiaali syntyy vasta silloin, kun se rakentaa oman identiteettinsä, yleisönsä, kulttuurinsa ja oman liiketoimintalogiikkansa.

Ei kopiona. Omana kokonaisuutenaan.

Michelle Kang näkee sen, mitä moni muu ei vielä näe

Yksi tämän ajan merkittävimmistä naisurheilun sijoittajista on Michele Kang.

Kang ei tee sitä hyväntekeväisyytenä. Hän sijoittaa, koska uskoo naisten pelaaman jalkapallon olevan yksi urheilumaailman suurimmista hyödyntämättömistä markkinoista.

Kang omistaa tällä hetkellä muun muassa Olympique Lyonnais’n naisten joukkueen, Washington Spiritin ja London City Lionessesin. Hänellä on joukkueet maailman parhaista sarjoista ja Olympique Lyonnais, joka on naisten jalkapallohistorian ensimmäinen suurseura ja dynastia.

Mutta vielä kiinnostavampaa kuin omistukset on hänen ajattelunsa. Kang ei puhu naisurheilusta “versiona miesten urheilusta” vaan täysin uudesta urheilumarkkinasta.

Sellaisesta, jossa yleisö käyttäytyy eri tavalla ja fanikulttuuri rakentuu eri tavalla. Sponsorointi toimii eri tavalla ja yhteisöllisyys on erilaista. Myös arvot ovat erilaisia.

Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä, Kang uskoo, että naisten urheilu voi rakentua ilman monia niitä toksisia rakenteita, joita urheiluun on vuosikymmenten aikana syntynyt.

Brightonin stadionprojekti kertoo tulevaisuudesta

Brighton & Hove Albionin suunnitelmat rakentaa naisjoukkueelle oma stadion on symboli siitä, ettei naisurheilua nähdä enää vain lisäosana, vaan omana tuotteenaan, kulttuurinaan ja kasvumarkkinanaan.

Tällaiset toimenpiteet alkavat synnyttää mahdollisuuksia, mitä urheilu ei aiemmin ole pystynyt tarjoilemaan. Omia tapahtumia ja kokemuksia naisurheilu yleisöille.

Entä jos urheilukulttuuri voisi näyttää erilaiselta?

Tämä on ehkä koko naisurheilun tärkein kysymys. Löytääkö naisurheilu yleisönsä, jolle urheilu voisikin olla kilpailullista, kunnianhimoista, yhteisöllistä ja tunteita herättävää. Mutta samaan aikaan emotionaalista, turvallista, modernia ja silti kaupallisesti menestyvää?

Juuri tämä tekee naisjalkapallon nykyisestä kasvusta niin kiinnostavaa. Kun kyse ei ole vain uusista katsojista, vaan myös mahdollisuudesta rakentaa uudenlainen urheilukulttuuri.

Yleisö on jo muuttumassa

Kasvu näkyy kaikkialla. Naisten jalkapallon MM-kisat ovat jo maailman seuratuimpien urheilutapahtumien joukossa. EM-kisat rikkovat katsojaennätyksiä. Mestarien liiga kasvaa nopeasti.

Sosiaalisessa mediassa nuoret naiset seuraavat naisurheilijoita valtavalla sitoutumisella. Mutta ehkä kiinnostavinta on se, millainen yleisö naisurheilun ympärille rakentuu.

Tutkimukset osoittavat, että naisurheilun yleisö arvostaa aitoutta. He seuraavat yksilöitä tarinoiden kautta, koska hakevat samaistuttavuutta. He kokevat yhteisöllisyyttä ja se näkyy aktiivisena osallistumisena keskusteluun.

Kyse on identiteetistä ja kulttuurista.

Suomi on nyt tärkeän kysymyksen äärellä. Haluammeko vain seurata tätä muutosta sivusta? Sillä tässä urheilutarinassa on nyt mahdollisuus tehdä asioita toisin.